Omakotitalon rakennuttaja voi valita oman talonsa energiatehokkuustason

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Uusien omakotitalojen lämmöntarve on pienentynyt paremman lämmöneristyksen ansiosta. Uudet talot ovat myös ilmatiiviitä, mikä on tärkeä ominaisuus terveelle rakennukselle. Tiiviin talon ilma vaihtuu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Poistettavasta ilmasta otetaan lämpö talteen. Omakotitalojen lämmityksessä käytetään paljon uusiutuvaa energiaa - erityisesti lämpöpumppuja.

Energiatehokkuusvaatimuksia on tiukennettu useaan otteeseen 2000-luvulla. Vuonna 2012 siirryttiin ns. kokonaisenergiatarkasteluun, jolloin myös käytetyllä lämmitysenergialla on merkitystä. Energiatehokkuuden havainnollistamiseksi vuonna 2008 otettiin käyttöön rakennusten energiatodistus. Vuoden 2018 energiatodistuksen päivityksen jälkeen valmistuneista uusista omakotitaloista 12 % pääsee A-luokkaan ja 84 % B-luokkaan. (Lähde: ARA)

Nykyiset määräykset tulivat voimaan 2018 alussa. Kohdassa § 33 Rakenteellinen energiatehokkuus on määritelty minimitasoa parempi eristystaso, jonka alittamalla määräystenmukaisuuden voi osoittaa yksinkertaisemmalla tavalla. Tämän hetken minimitason talo on jo energiatehokas, mutta pienillä parannuksilla päästään pykälä 33:n tasolle. Hyvä eristystaso tuo säästöjä koko rakennuksen elinkaaren aikana pienempinä lämmityskuluina.

Lämmöntarve on puolittunut 80-luvulta

LASKELMAT: Insinööritoimisto Vesitaito Oy

1985
2003
2010
2018
§ 33

Maalämpöpumppu on suosituin lämmönlähde

Lämmitystavan valinta on yksi omakotitaloa rakentavan perheen suurista päätöksistä. Vaihtoehtoja on monia ja kaikissa on puolensa. Valinta tehdään hankintahinnan, käyttökustannusten, vaivattomuuden ja ympäristöystävällisyyden perusteella. Myös talon koolla ja rakennupaikalla on merkitystä. 

Omakotitaloihin hankitaan myös täydentäviä lämmönlähteitä. Tulisija hankitaan lähes jokaiseen uuteen pientaloon ja ilmalämpöpumput ovat suosittuja erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa. Auringon energiaa hyödynnetään entistä useammin aurinkopaneeleilla, joiden hinta ja hyötysuhde ovat kehittyneet nopeasti suotuisaan suuntaan.

Lämmitystapa

Uusien omakotitalojen lämmitystapa 2016 (LÄHDE: SUOMIRAKENTAA-markkinakatsaus 10/2017; Rakennustutkimus RTS Oy)

Maalämpö 55 %
PILP 12 %
VILP 5 %
Puu, pelletti, hake 6 %
Kaukolämpö 9 %
Sähkö 13 %

Yhdyskuntarakenteen tiiveyden vaikutus?

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan yhdyskuntarakennetta tivistämällä ei pienennetä kokonaishiilijalanjälkeä.

Uusilla pientalovaltaisilla alueilla asukkaiden kokonaishiilijalanjälki oli pienentynyt energiatehokkuuden ja maalämpöpumppujen yleistymisen myötä. 

Lue lisää

Muualla verkossa:

Energiatehokas koti (Motiva Oy)